Viikonloppu Lombokilla

Tehtiin reissu Lombokille,Balin naapurisaarelle. Ollaan tunnettu heti alusta alkaen Lombokilta kotoisin olevan Normanin kanssa ja nyt sitä voi jo kutsua seurusteluksi. Menin siis hänen kotikyläänsä Timuriin vierailemaan. Viime vuonna kävin Lombokilla nopeasti kun ajettiin sen läpi matkalla Gileille. Ihastuin heti paikkaan ja erityisesti siihen, että saari on melko luonnontilassa edelleen tai ei siis paljoa turisteja ja kauniit maisemat. Myös Lombokin paikalliset olivat tosi ystävällisiä. Tässä Lombok maisemaa.

Pääsin siis paikalliseen kylään asumaan ja puoli perhettä oli heti vastassa lentokentällä, kaksi autollista. Norman oli nähnyt perheensä viimeksi vuosi sitten, joten siksi suuri saattue. Minut otettiin ilolla vastaan ja mihin vain menin niin seurasi lauma lapsia ja muita kiinnostuneita perässä. Lombok on muslimi aluetta, joten täytyi pitää pitkiä housuja tai mulla ei ollut niitä mukana niin lainasin sarongkia.Minusta pidettiin kylässä hyvää huolta, koko ajan joku kysyi olenko jo syönyt ja tarjosi ruokaa. Käytiin katsomassa kylän ulkopuolella muitakin perheitä ja olinkin ekan päivän jälkeen aika poikki kun oli nähnyt niin monia uusia kasvoja. Illalla mentiin vesiputoksille, jossa Norman kavereineen on aina käynyt. Siellä käytiin uimassa kylmässä vedessä ja juotiin perinteistä Lombok juomaa, joka tehdään ilmeisesti jostain puun juuresta jos oikein ymmärsin. Päästiin nukkumaan isoveljen asuntoon. Tässä kuvia.

Perus aamupala, paikalla oikeestaan kaikki kylän lapset

Perhe, johon kuuluu seitsemän sisarusta ja veljeä. Melkeen kaikilla on jo lapsia ja joillain lapsillakin on jo lapsia.

Tässä valmistuu Nasi Goreng Lombok style

Vesiputouksilla, ja ei en osaa soittaa kitaraa VIELÄ

 

 

Viimeisenä päivänä käytiin taas vierailemassa parissa eri kodissa ja toisessa saatiin tuoretta kookosta. Oli aika hurjan näköstä kun kaveri kiipesi korkeaan palmuun ilman mitään turvajuttuja. Mutta kookosmehu oli hyvää! Käytiin myös koko perheen voimin syömässä hauskassa ravintolassa, missä syönti majat ovat lammen päällä. Lammessa ui paljon eri värisiä kaloja, joita sitten tietenkin tarjoillaan ruuaksi. Kala oli oikein hyvää. Vikana iltana mentiin vanhimman sisaren luo ja pääsiin mukaan ostamaan tofua ja sitten kokkaamaan sitä. Keittiö täyttyi nopeasti uteliaista lapsista. Ruoka maistui kaikille ja itse tehty sambal oli oikein hyvää. En ollut ajatellut, että siihen tulee minitomaatteja. Kun lähdettiin pois, oli taas koko autosaattue mukana ja hyvästit oli haikeat, lupasin kuitenkin tulla takaisin.

Kookosen haku reissu

Kookosmehuun käsiksi

Kalaravintolassa, Daru edessä, seurasi meitä aina kaikkialle, ihan mahtava napero

Kalat uivat tuolla majan takana. Oudointa oli että kalat tykkäsivät syödä kalaa, kun kaikki heittivät ruuan tähteet niille.

Keittiömestarin opissa

Time flies...

Jaahas, en tiedä edes mistä alottaisi kun on jäänyt tää blogin päivitys näköjään Thaimaa etapille. Mutta siis tiedoksi että selvisin Thaikuista kunnialla ja palasin riemuissani Balille! Elämä Balilla jatkui siitä mihin oli jäänytkin, ainut että nyt muut AE:n porukat olivat lähteneet jo Suomeen. Elikkä hommat haltuun! Heti seuraavana viikonloppuna kun palasin oli Halloween bileet, joita autoin järkkäämään. Tosin en päässyt bileistä nauttimaan koska olin korkeassa kuumeessa koko viikonlopun yli. Ei ole ennen noussut kuume yli 39, mutta nyt tuli sekin koettua ja voin kertoa ettei tunnu kivalta! Lääkkeillä sai pidettyä sen alempana, mutta oli koko aika kylmäväristyksiä ja vuorotellen kauhee hiki.No siitä kuitenkin selvittiin ja vedin antibiootit päälle.

Mitäs muuta, en oikeastaan muista mitä tarkalleen oon tehnyt pari kuukautta sitten, joten laitan tähän kuvia matkan varrelta, antakoon niiden kertoa :) Mutta hyvin on elämä täällä sujunut, pahimmilta sateiltakin on viime aikoina vältytty. Yhtenä viikkona satoi tulvimiseen asti. Surffailut on mun osalta jäänyt, viime kerralla sain laudan päähän ja reväytin selkää joten säikähti. Paljon on tavannut kivoja ihmisiä ja sitten harmittaa kun ne joutuu lähtee kotiin. Aina välillä ollaan tehty reissuja etelä kärkeen, missä on mukavat biitsit. Pari viikkoa sitten kävin Singaporessa ja oli tosi kiva reissu! Tapasin sielläkin kivoja ihmisiä ja asustin pari yötä hostellissa. Pääsin myös suklaa buffettiin 57. kerrokseen pilvenpiirtäjän katolle! Buffetissa oli 57 erilaista suklaa jälkkäriä eli en voi vieläkään ajatella suklaata.. :D

Libanolilainen rafla ja hyvä porukka!

Uluwatu Single Fin bileet

Lisää kuvateksti

Hyvää joulun odotusta! tämä Singaporessa, mutta täälläkin joulukuusia monessa kaupassa, ei silti tunnu joululta..

Ainon kotona (mun vieressä)

Namii, Jimbaranin kalaherkkuja!

Singapore joulu

Ulu uinnit

Phuketin etappi jatkuu, Sawadee kha! (moi, huomenta, päivää ja iltaa thaikuks)

Meillä kävi hyvä tuuri kun satuttiin Phukettiin just Vegetarian festivaalin aikaan. Se on 9 päivän kestävä festivaali, johon liittyy rituaaleja joiden uskotaan tuovan hyvää onnea. Rankimpiin rituaaleihin kuuluu hiilillä kävely, veitsi tikkaiden kiipeäminen sekä poskien seivästäminen, joita ei onneksi päästy todistamaan. Näiden extreme lajien suorittajien uskotaan olevan transsissa, jossa jumala on heidän ruumiissaan eivätkä siksi tunne kipua. No viime festivaalissa loukkaantui uutisten mukaan 75 ihmistä, joten ei heikkohermoisten touhua.

Thaimaan kiinalaiset noudattavat festivaalin ajan myös tiukkaa kasvis ruokavaliota, jonka uskotaan puhdistavan henkisesti. Festivaalin aikaan erityisesti temppelien lähellä on paljon kasvisherkkuja tarjoavia kojuja. Vierailtiin yhdessä kiinalaistemppelissä ja sitä varten kaikilla piti olla mahdollisimman valkoiset vaatteet. Näytettiin joltain lahkolta :D Noo mutta temppelissä olikin sitten actionia kun parantaja mies oli vauhdissa. Äijä näytti olevan jossain transsissa kun pää heilu ja kädet vispasi parannettavan potilaan kipupisteessä. Päästiin myös kasvisruokalaan, jossa saatiin ilmaset siunatut kasvisateriat. Ruokajuomana oli jonkin kasvin juuresta tehty mehu, jonka uskotaan puhdistavan kehoa. Tämän puhdistautumisen jälkeen olikin sitten hyvä lähteä viettämään kosteata viikonloppua Phi Phillä.

Kiinalainen temppeli, Phuketissa 30% on kiinalaisia

Ekan viikon Phuket huipentuma oli siis reissu läheisellä Phi Phi saarelle koko luokan ja AE tiimin voimin. Oppilaille järjestetään yleensä ”Ice breaking” bileet, mutta Phuketin kohdalla vedetään samantien koko viikonloppu. Meitä sattui suosimaan melko hyvät ilmat, joten päästiin biitsillekin paistattelemaan. Phi Phin saari oli melko täynnä turisteja, varsinkin kiinalaiset olivat päässeet selkeesti lomille kaikki samaan aikaan. Juomakulttuuri on saarella voimissaan ja rannalla on biitsibaareja ja tulishowta perä perään. Täällä ei ole tapana ostaa drinkkejä laseissa vaan saman tien miniämpäreissä, joita parhaimmillaan saa kolme yhden hinnalla. Tiskiltä saa myös täysikokoisen ämpärin, johon itse kaadetaan annetut pullot. Eli summa summarum täydellinen kohde kaikille janoisille.

Majotuttiin mahdollisimman edullisesti pieniin bambuhökkeleihin ihan rantabaarien lähimaastoon. Bambuhökkeleissä oli jokaisella jopa oma vessa ja kylmä suihku. Myös moskiittoverkko, fäni ja riippumatko kuistilla kuuluivat 7e/yö hintaan. Vietin lopulta neljä yötä tuossa majassa ja siinä oli tunnelmaa! Vaikka välillä tuli vettä sisään, torakat juoksi patjalla ja hiiri kävi kyläilemässä..

Kun muut pakkasi laukut ja lähti takasin Phukettiin, mä jäin vielä pariksi yöksi saarelle. Oli aika mahtava tunne olla koko reissun aikana ekaa kertaa oikeasti jossain yksin. Missiona oli levittää AE:n ilosanomaa rannalla, mutta hyvät säät loppu kun seinään ja kaks päivää satokin sitten melko non-stop. No ei siinä mitään, aikasemmin olin jo tavannu rannalla tosi kivoja tyyppejä, joista yks porukka oli suuntaamassa Balille ja lupasin olla tour guide! Ulkomailla tapaa tosi helposti uusia naamoja. Huomasin varsinkin kun on yksin jossain, niin muut yksin reissaajat tulee usein juttelemaan.Alla pari kuvaa, mutta lisää tulee myöhemmin kun itellä ei ollu kamera kauhesti käytössä siellä..

Phi Phin seesteinen meno. Kirkas vesi, ei autoja tai skoottereita

Näissä majoissa viihtyi!

Tällästä sisällä, kotihiiri ujosteli kameraa

The Stones, yksi suosituin rantabaari

Hei muuten lisäsin tohon sivun laitaan ton mihin voi syöttää oman sähköpostin niin saa aina ilmotuksen kun oon runoillu jotain tänne! Ja latasin tähän koneelle Skypen! Mun nimi on siellä heli..... (eli siis 5 pistettä perässä) Sovitaan aikoja millon soitellaan! :)

Thaimaan Phuket etapin startti

Balilta haikeissa tunnelmissa suunta kohti Thaimaan Phukettia, taskussa vain menolippu. Tarkoitus on jäädä 3-4 viikoksi. Phuketin luokka on sopivan pieni, vain 31 oppilasta (Balilla 101), joten heillä tulee olemaan paljon tiiviimpi porukka. Muutenkin koulu on paljon isompi ja kurssitarjontaa on enemmän, koska oppilaat pääsevät paikallisten kanssa samoille tunneille. Koulussa pidetään myös koulu-uniformuja ja opiskellaan oikeista kirjoista, mitä ei Balilla ole. Kurssivalikoima näyttää mielenkiintoiselta, tarjolla on mm. jooga ja thai ruokakurssi! Thai ruoka on kyllä mausteiden harmoniaa, ihania yrttejä, supertulista mini chiliä ja kermasta kookosta, ah!

Saapuminen Phukettiin sujui leppoisasti. Majoituin edulliseen mutta todella viihtyisään huoneistoon, josta löytyy telkkari, jääkaappi ja ilmanen kaapeli netti! Eli selkeä upgrade Balin kotiin. Hotelli Baan Panyah on yliopiston lähellä ja maksaa noin 150e/kk plus vesi ja sähkö. Phuketissa olin aiemmin ollut vain pari päivää, joten en tiennyt paikasta juurikaan mitään. Patong beach ja sen läheiset kadut ovat turistihelvettiä, jossa näkyy vanhoja länkkäri miehiä nuoret thai tytöt kainalossa.. No onneksi asun kaukana siitä, keskellä saarta missä turisteja näkyy paljon vähemmän. Nyt on vielä sadekausi, joten turistimassat saapuvat vasta marraskuussa.

Phuketista löytyy kyllä paljon kaikenlaista, etelä kärjessä on pari rantaa, missä voi surffata, joten sinne täytyy mennä yöksikin. Tarkoitus järkätä surffikoulupäivä pienen liikkeen kanssa, josta saadaan hyvät alennukset. Balilla odottaakin sitten ilmainen surffikurssi, joten täytyy ensin saada vähän pohjaa Phuketin lempeillä aalloilla. Eteläkärjestä löytyi metsän keskellä mutkittelevaa tietä, hulluja mäkiä, rauhallisempia rantoja ja muutama elefanttikin.

Ensimmäisenä päivänä sattui olemaan Quicksilverin surffiskaba finaali, joten siellä menikin koko päivä tunnelmasta nauttien. Rannalta oli myös live musaa ja rantapelejä, joten ei käynyt aika pitkäksi. Tässäpä kuvia surffikilpailusta ja retkestä eteläkärkeen.

Quicksilver surffifinaali, Patong Beach

Tapahtuman järkkärit ja balilainen voittaja Raditya Rondi sinipaidassa

Thaimaan kypärät muistuttaa jotenkin safarista..

Ja safarikshan tää reissu menikin

Eteläkärjessä tarjotaan paljon elefantti safareja

Phuketin biitsejä X 3

Käytiin tässä myös testaamassa Phuketin leffateatteri ja kokemus oli mahtava. Teatteri oli todella iso, ja aivan loistava juttu on se, että salin takaosassa on sohvia! Sohvien selkänojat kaatuu, joten tunnelma on taattu. Se myös huvitti, että ennen leffan alkua tuli filmipätkä thaikkujen kunkusta eri tilanteissa ja kaikki nousi seisomaan ja laulamaan ylistyslaulua. Täällä on myös isoja ostoskeskuksia ja outlettejä, joihin kuumottaa päästä. Pitää löytää ainakin iso ruokakauppa, nyt kun on oma jääkaappi ja aamupala. Banaaneja bongasin katumarketista, mutta joutui ostamaan jonkun 8 kpl nipun.

Sadekausi Thaikuissa. Huh. Kahtena päivänä on tullut kuin saavista ja kastunut läpimäräksi (note: osta sadeviitta!). Ajaminen sateessa kypärän kanssa, jossa ei ole pleksiä ei tunnu erityisen mukavalta ja aamulla silmät punotti kuin puolukat. Hieman tuli ikävä Balin aurinkoa! Siellä kun sadekausi on vasta tulossa, mutta ei ne sateet kyllä muistaakseni tätä luokkaa olleet. Meillä oli tuuria, kun massiivinen kuuro alkoi juuri kun saatiin orientaatio päivän rantapelit pakettiin. Rantapeleissä oli hauskoja lajeja ja ryhmähenki oppilaiden kesken kasvoi kun saatiin jengiä sekottumaan, ohessa pari kuvaa.

Lajina kookos haarojen välissä -juoksu

Lajina hiekkalinnojen väsäys

Lajina kuin kaksi marjaa: Harri (pomoni) ja Somjate (koulun dekaani)

Bali elämän ekat viikot

Ensimmäinen kuukausi Balilla meni todella hujauksessa niin että blogin aloituskin junnasi paikallaan. 

No mutta nyt se lähtee! Elikkä homman nimi on se, että lähdin työharjoitteluun Balille syyskuu-tammikuu ajalle. Teen työharjoittelun Asia Exchangelle, samalle yritykselle jonka kautta olin 2010 itse vaihdossa. 

Pieni yritys järjestää vaihtoja Aasiaan. Balin lisäksi yhteistyökouluja on Thaimaan Phuketissa (jonne itsekin menen joksikin aikaa), Bangkokissa sekä Kiinan Kantonissa. 

Työharjoittelutilaisuus ilmestyi kuin itsestään sähköpostiin ja hetken mielijohteesta päätin hakea. Bali-ikävä on kaivanut kuitenkin viimeisen reilun vuoden aika pahasti ja halusin kansainvälisen sekä mielenkiintoisen työharjoittelu kokemuksen. Ja tiesin että Maija, jonka kanssa päätettiin viime vuonna mennä opiskelemaan, oli myös jo hakenut työharjoittelupaikkaa. Eli sama kaksikko suuntasi takaisin toiseen kotimaahan Indonesian Balille.

Kun saapui Balin kentälle, kaikki tuoksut ja paikat muistuttivat heti menneistä ajoista. Tuli todella hyvä fiilis, ja yöuinti poolissa huuhtoi pois matkan tomut. Jo ekoina päivinä törmäsi vanhoihin tuttuihin, ja kotoisa fiilis senkun kasvoi. Tosin jetlagi painoi sen verran, etten heti hypännyt oman skootterin puikkoihin vaan otin melko lungisti hyödyntäen Maija transporttia. 

Ensimmäisellä viikolla kasasin töihin liittyvää tehtävä listaa ja nähtiin toisen työharjoittelijan Tonin kanssa. Toni tekee suurimman osan harjoittelusta Suomessa, jossa tehtiin viikko hommia ennen Balia. Toisella viikolla oppilailla alkoi koulu. Työtehtäviini kuuluu siis monipuolisesti vähän kaikkea, tapahtumajärjestämistä (vierailijat, retket, bileet…), markkinointia (netissä, livenä, lehdissä…) sekä oppilaiden tutorointia. Toimin myöskin koulun, oppilaiden ja AE:n linkkinä ja tiedon välittäjänä (mm. kerään palautetta). Alla kuva koulun aloitus tilaisuudesta.

Oppilailla alkoi viikko orientaatiotilaisuudella, jossa he saivat käytännön eväät tulevaa Bali kokemusta varten. Käytiin myös vierailulla Seeds of Hope lastenkodissa, jota AE tukee joka lukukausi. Lastenkoti on todella lämminhenkinen ja kaikki on kuin yhtä isoa perhettä, jossa kaikki huolehtivat toisistaan ja perustaja Sandra on heidän äitinsä. Vierailu oli onnistunut, ja lasten kanssa laulettiin, soitettiin ja leikittiin. On myös tärkeää, että he saavat harjoitella englannin kieltä, vaikkakin lastenkoti huolehtii että jokainen lapsi kouluttautuu. Lapsia on tällä hetkellä 75 ja heistä nuorin on pari vuotta ja vanhin taisi olla jotain 22. Alla muutama kuva iloisista naperoista.

Käytiin Maijan kanssa eteläkärjessä Uluwatussa, jossa on haastavimmat surffispotit. Aallot iskevät suoraan koralliriuttaan ja jatkavat kohti kallioita, joten taitava saa olla. Uluwatussa eivät kaikki ole selvinneet hengissä, ja korallin aiheuttamat haavat ovat todella nihkeitä. Mutta surffareita siellä silti riittää, ja mukavia rafloja joista näkee aalloille. Ohessa pari otosta.

Uluwatu

Toinen viikko huipentui oppilaille järkättyihin Ice breaking pool partyihin, joihin olimme jakaneet isolla kädellä kutsuja. Haluttiin, että myös saksalaiset  ja norjalaiset oppilaat saapuisivat paikalle. Jaettiin myös rannalla kutsuja auringonlaskun aikaan ja se olikin hauskaa, sillä jengin kanssa oli helppo jutella. Ei todellakaan niin jäistä promoamista kuin Suomessa! Kukaan ei sanonut ei kiitos. No muitakin bileitä on vielä tulossa, joten promohommat senkun jatkuu. Kumminkin allasbileet Kutan rannan tuntumassa olivat erittäin menestyksekkäät, ohessa pari loistokasta kuvaa.

Beach Lounge, Kuta

Kolmannella viikolla oli koko ajan kipeä olo, Maija oli sairastunut aiemmin joten se oli odotettavissa.. Töitä painettiin enimmäkseen poikien villalla, käytiin myös viemässä esitteitä muutamaan paikkaan. Viikon loppupuolella alkoi kuume nousta, ja se kestikin sitten parin illan verran, mutta elimistö voitti ja flunssa ei iskenyt. Ollaan Maijan kanssa käyty ahkerasti salilla, ekalla viikolla jopa neljä kertaa, joten kuntohan tässä on päässyt nousemaan! Tosin kohta vaihdan varmaan salia, koska olen kuullut että toisessa paikassa on kunnon tunteja ja uima-allaskin.

Seuraava etappi Bali elämän välissä on Thaimaan Phuket, jossa AE:llä on vanhin yhteistyökoulu (vuodesta 2008). Vietan siellä 3-4 viikkoa ja sitten palaan takaisin Balille. Viimeinen viikko Balilla meni hujauksessa, koska tekemistä riitti. Tonin kanssa laputettiin norjalaisten ja saksalaisten kampuksia, joten maileja kertyi. Keskiviikkona oli pakko lähteä myös hieman juhlimaan viimeistä iltaa ja onneksi monet tututkin pääsivät ulos ja ilta oli rattoisa. Tosin olotila seuraavana päivänä ei ollut mukava, varsinkin kun oli sata asiaa tehtävänä ennen seuraavan aamun Thaikku lentoa. No tyypilliseen tapaan pakkasin joskus ennen puoltayötä ja aamulla juoksin hakemassa pyykkiä ja palauttamassa skobaa. Tuli todella haikea olo lähteä Balilta, vaikka tiesi että pääsee takasin. Skootteriinkin oli jo kiintynyt, koska se on melkeen uusi, joten toivottavasti se odottaa siellä kiltisti.

Suka beach inn on se hotelli missä ollaan yövytty, maustettu torakoilla ja bilettävillä lomalaisilla. Mutta sekin tuntui jo kodilta kuukauden jälkeen, ja ollaan tavattu kivoja tyyppejä, kuten mukava jenkki surffari, joka tajusi Balilla rakkauden merkityksen ja palasi valaistuneena takaisin tyttöystävän luo. Harmittavaa on se, että kun ystävystyy hyvien tyyppien kanssa, useimmat lähtevät pian pois.. No onneksi paikalliset ei ole menossa minnekkään, ja niistä löytyy useampi hyvä tyyppi! Ja on mukava, että ainakin seitsemän tuttua on näillä näkymin tulossa Bali lomailemaan, näistä vain kaksi jotka ei ole ennen olleet joten se kertoo jotain Balin vetovoimasta! Tässä muutamia sekalaisia fotoja Balin ensimmäisiltä viikoilta.

Kuta beach

Tässä naapurimme Austin, jonka loma oli astetta syvällisempi. Tässä myös koti-poolimme, joka välillä on uimakelvottoman likainen..

Lippispää on Maija ja mun vieressä on Aino, joka myös opiskeli Balilla ja on nyt työharjoittelussa hotellissa.

Kutan auringonlasku

Hengailua surffikaupalla

Tosi moni paikallinen soittaa ja laulaa hyvin